Kuivalla kesäkelillä kuljettajan ei tarvitse miettiä renkaitaan. Kun
ukkoskuuro yllättää tai sitkeä kesäsade piiskaa vettä tien urat täyteen,
tilanne muuttuu. Vesiliirtovaara tuntuu ohjauksessa: auto on vaikea
hallita erityisesti, jos renkaat ovat huonokuntoiset ja kuluneet.
Parhaiten
vesiliirtoa voidaan ehkäistä
uusilla kesärenkailla. Liikenneturvallisuuden
kannalta on tärkeää, että autossa käytetään uransyvyydeltään ja
pintakuvioinniltaan keliin soveltuvia renkaita. Ratkaisevin ominaisuus
vesiliirtoa vastaan on renkaan pintakuvion kyky poistaa vettä tien ja
renkaan välistä.
Laki määrittelee minimirajat autoilun
turvaksi. Kesärenkaan minimiuransyvyys on lain mukaan 1,6 mm ja
talvikäyttöön tarkoitetussa renkaassa pitää olla 3 mm kulutuspintaa.
Minimirajoihin mahtuvilla renkailla autoilija välttyy sakoilta, mutta
todellisen turvallisuuden kannalta lakisääteiset rajat ovat aivan liian
alhaiset.
Esimerkiksi Nokian Renkaiden testien mukaan loppuun
ajetulla renkaalla (kulutuspinta alle 1,6 mm) vesiliirto alkaa
kaarreajossa jo 76 km:n nopeudessa, kun vesiliirron alkamisnopeus uudella
renkaalla on 96 km/h.
Kun renkaissa on jäljellä alle 4 mm
kulutuspintaa, niiden märkäpito- ja vesiliirto-ominaisuudet heikkenevät
olennaisesti, ja onnettomuusriski moninkertaistuu. Uudetkaan renkaat eivät
täydellisesti poista vesiliirtovaaraa, mutta auto on hallittavissa, kunhan
tilannenopeus pysyy järkevänä.